Tiltu kävi luonnetestissä hurmaamassa pari tuomaria, yhtä hymyä ja hännänheilutusta.

(hups! yksi virhe oli päässyt karkaamaan, temperamentti oli siis + 3, eikä 2)

Arvostelulomake kertoo näin;

Toimintakyky kohtuullinen +1

Terävyys Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua + 1

Puolustushalu; Pieni +1

Taisteluhalu; Kohtuullinen +2

Hermorakenne; Hieman rauhaton +1

Temperamentti; Vilkas +3

Kovuus; Hieman pehmeä +1

Luoksepäästävyys; Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +3

Laukausvarma +++

Kokonaispisteet 170

 

Ja testin kulku suurinpiirtein näin;

Ensin testattiin taisteluhalua. Eihän Tiltu nyt kovasti mihinkään kiinni tarttunut, mutta leikki innoissaan ja kähisi kovasti :-) Ihan tyypillistä Tiltua, vaikka kyllähän sen kotona saa aikansa ärsytettynä roikkumaankin patukoissa.

Sitten kiskottiin kelkkaa. Pidin silmäni kelkassa, enkä koirassa kun kerran kiellettiin, joten en itse nähnyt koiran reaktiota. Mutta haukkua kuului, hihna pysyi kädessä löysänä ja hetken kierreltyään tuli kelkkaan tutustumaankin lähemmin.

Seuraavana taisi olla hyökkäys. Tiltuhan olisi ainakin vähän halunnut puolustaa, haukkui kyllä hyökkääjää, mutta siirtyi sitten taakseni ja lopulta veti hymy-kortin peliin; jos oikein nätisti nauran tuolle ukolle, niin eiköhän se lopeta. Mamman rahapussi vietiin kyllä, mutta ainakin Tiltu hurmasi varkaan :-) Onnellisena Tiltu lähti tuomarin matkaan ja hirmu kyytiä vielä onnellisempana sieltä minun luokseni takaisin.

Maasta nousevaan haalariin reagoi suht voimakkaasti, samoin tynnyriin, mutta molempiin tuli tutustumaan tarkemmin sen pahemmin järkyttymättä.Tynnyrille ei tainnut ehtiä haukkuakaan, mikä sinänsä on haukkuvalle hälytysjärjestelmällemme aika omituista.

Pimeään (tai hämärään) mökkiin menin ja niin tuli pian kohta Tiltukin. Kykeni siis toimimaan sielläkin.

Vein koiran seinään kiinni ja siirryin itse nurkan taakse. Sinänsä olin yllättynyt miten vähän haukkua kuului, mutta lopputulos oli ollut se, ettei tuomari ollut pystynyt viemään hyökkäystä loppuun asti, koska häntä oli alkanut naurattaa! Tiltu kun oli viehkeästi hymyillyt ja saanut tuomarin luovuttamaan pahat aikeensa ;-)

Mitäs vielä... Laukaus. Tuomari totesi, että kuuro se on, voit poistaa korvatulpat. Ei siis reaktiota ainakaan huonompaan suuntaan, minusta vaikutti jopa siltä, että jonkin verran paineistetussa koirassa näkyi jopa rauhoittumista laukauksen kuuluessa, "tjaa, oiskohan tässä töitä tarjolla?". Ilmeisesti myös tähyili taivaalle, josko siellä lintuja lentelisi.

Lopputulema siis oli ihan ihana. Vaikka en osannut lopputulosta oikein mitenkään ennalta arvata, ei mikään kohta silti aiheuttanut yllätyksiä. Tuollainenhan Tiltu onkin, sosiaalinen ja mukava, pystyy toimimaan ja saa leikistä virtaa toimiakseen. Hieman pehmeä, hieman rauhaton, vilkas, kohtuullisesti toimiva ja hyväntahtoinen, kaikenkaikkiaan kiva koira. Sitähän Tiltu on.

 

Matkaseurana ja testattavana oli myös veli Teppo, joka sinänsä aiheutti yllätyksen olemalla pehmeämpi? Varmaankin Rudin kotikomento siihen suuresti vaikuttaa ja hiukan kypsempänä voi Teppo ollakin jo ihan erilainen. Tämä testitulos kuitenkin jäi ainutkertaiseksi, sillä pisteitä tuli 95. Teppokin todettiin kuitenkin rehelliseksi ja toimivaksi, kivaksi koiraksi kaikenkaikkiaan.

Emäntä sai matkaseuraa Sirpasta ja Ninasta seuralaisineen, kiitos seurasta heille!

 

Nyt on koirakalenteri tyhjää täynnä, mitähän sitä seuraavaksi keksitäänkään...Odotellaan ainakin, että pavut padassa porisevat....