Taipumuskoe takana ja hylättyhän siitä valitettavasti sitten tuli...

Alku oli lupaava. Vesityö ei todellakaan aiheuta Tiltulle ongelmia, ensimmäinen rannalta heitetty lokki tuli nätisti melkein minulle asti, veteen meni täysin epäröimättä ja innolla. Toinen lokki heitettiin veneestä ja samalla ammuttiin laukaus. Uintimatka oli toooodella piiiitkä ja lokki oli toodella suuuuri ja olin kyllä todella ylpeä pienestä punaisesta koirasta, joka sinnikkäästi kiskoi lokin järvestä. Lokkien palautukset toki olisivat saaneet olla parempia, lokkien tuonti ihan kuivalle maalle asti laitetaan harjoituslistalle. Sivukorvalla muuten kuulin miten tuomari sanoi toimitsijalle, että olisihan veneeseen voinut sanoa, että heittäisivät hiukan pienemmän lokin.

Mutta hakuun siis. Ensimmäinen vaakku heitettiin laukauksen jälkeen ja siltä Tiltu juoksi ensin yli, palasi sitten takaisin ja empi hetken, jolloin hädissäni annoin noutokäskyn ja lintu tuli jalkoihin. Tästä käskystäni sain maininnan, mutta olisiko noussut miten nopeasti ilman käskyä, tiedä ei. Lähetin hakuun ja Tiltu lähti joka käskyllä innokkaasti ja loppujen lopuksi yhteensä neljä varista sitten ruudusta palautui jalkoihini ja se riitti jäljelle. Jossain vaiheessa putosin laskuista ja pääsin vain kolmeen ja olin aivan hämmästynyt kun tuomari sanoi koiran tuoneen neljä. Että jännitystä oli. Viimeinen vaakku oli muuten merkitty punaisella nauhalla, oli kuulemma kauimmainen ja Tiltu kokeen siihen asti ensimmäinen, lauantai mukaan luettuna, joka sen toi. Hakuruutu sinänsä oli kuitenkin aika pieni, mutta tiheän aluskasvillisuuden peittämä. Paremminkin ruudussa olisi toki voinut toimia, Tiltumaiseen tapaansa Tiltu oli pitkiä aikoja näkymättömissä, työskenteli siis aika harkitusti ja ajan kanssa, mutta työskenteli kuitenkin hienosti. Palautuksiakin voisi hioa ihan käteen asti tietenkin. Tiltu kuitenkin irtoaa hienosti ja itseluottamus näyttäisi olevan kohdillaan.

Pahin jännitys purkautui ja odottelimme vesisateessa jälkien alkua innokkaasti. Vaan niinhän siinä sitten kävi, että kani ei vaan noussut, ei edes mainittavaa yritystä. Kani löytyi kyllä, mutta liekö ollut muka liian märkä ja lötkö (jota kieltämättä oli, mutta sehän ei ole selitys) vai etsikö Tiltu sitten vain lisää lintuja - niin tai näin, edes tuomarin avustamana kani ei kelvannut, joten se oli sitten siinä. Hylky tuli ja arvaa harmittiko! (Nina ja Team Leevi voivat kyllä varmaan omakohtaisesta kokemuksesta tietää miten paljon...)

Päivän saldo on kuitenkin enemmän positiivinen. Tiltuhan toimi hienosti sekä vedessä että haussa. Harmi vain, ettei taipumuskoetta voi suorittaa osissa ja jatkaa seuraavalla kerralla suoraan jäljeltä, vaan kaikki pitää jännittää uudestaan. Mielellään tietysti mahdollisimman pian ja arvatkaapa uitetaanko meillä kohta kania märäksi! Eipä tullut mieleen viime viikolla harjoitella sillä kanilla, sen kun piti olla ongelmaton osio. Jälkikäteen ajatellen kyllä aika vähän harjoiteltu, mutta niillä harvoilla kerroilla kani tuli kuitenkin nätisti.

Mutta nyt näin, seuraavalla kerralla kenties toisin. Parin viikon päästä Viitasaaren yötoko... Starttaamme lähinnä joukkueemme vahvistuksen vuoksi ja alokasluokassa. Ongelmansa tässäkin - jos nyt sattuisi tulemaan ykkönen, niin sitten olisi enää yhtä vailla koulutustunnus ja sitten sitä on pakko metsästää eikä voi siirtyä avoimeen luokkaan... Eli ei haittaa vaikka ei tulisikaan sitä ykköstä! Jolloin en jännitä sitä ja se tietysti sitten tulee se ykkönen. Ja jatkossa jännitän taas ja ei tule ja siinä menee tämäkin tokokesä. 

Leevi se onneksi oli Kiuruvedellä lauantaina pitänyt tollerien mainetta korkeammalla ja suorittanut taipumuskokeen hyväksytysti, onnittelut!